Näihin kuvauksiin ulkoisella olemuksemme pitäisi pyrkiä. Persoonallisuutemme saa näkyä vaatetuksessamme. ”Olet oman itsesi käyntikortti”, sanotaan. Millaisen käyntikortin ojennamme, kun tapaamme uusia ihmisiä? Syntyykö mielikuva, että tämän tyypin minä tapaisin mielelläni uudelleenkin?
On yhteisiä tapoja ja pelisääntöjä, joita noudattamalla voi antaa itsestään myönteisen kuvan. Yleissivistykseen ja huomaavaisuuteen kuuluu olla selvillä näistä tavoista ja normeista. Mikäli niitä päättää olla noudattamatta, ottaa tietoisen riskin leimautua epäedullisesti muiden ihmisten silmissä.
Pukeutuminen on keino ilmaista itseään. Persoonallisuuttaan voi tuoda esiin ja muotia seurata vähäeleisesti. Liika itsensä korostaminen ja räikeimmän pintamuodin seuraaminen on usein ristiriidassa asiallisen pukeutumisen kanssa.
Tyyli ja ulkonäkö, minkä vuoksi teemme töitä ulkoistaa meidät näkyväksi ja huomattavaksi toisille ihmisille. Vaivannäkö on joskus tuskallisen työlästä, enkä aina ysinkertaisesti jaksa tehdä itseäni näkyväksi. En jaksa miettiä, mitä riskejä pukeutumiseni minulle aiheuttaa. En jaksa välittää. Samaa ahdistusta, mitä itseni vaatettaminen minulle aiheuttaa, sairastavat nuoret anoreksiaa ulkonäkönsä vuoksi. Minä kapinoin vaatteeilla esiintymistä, nuoret anorektikot taistelevat oman kehonsa ulkonäöstä. Ulkonäkö ja vaatetus ilmaisevat, kuinka me voimme. Jos katsoo oheista kuvaa, minkä ihastuttavan lakanan löysin päälleni, ymmärtää kysymättäkin, että en voi kovin hyvin. En halua ulkoistaa itseäni, koska siihen minulla ei ole tarpeeksi voimia. Yritykseni tulla näkyväksi jäävät puolitiehen. Alkuviikosta yllätin itseni tilaamalla itselleni violetin väriset silmälasit. Niillä ei yksin ulkonäköä tehdä, joskin sekin aloitukseni oli positiiviseen suuntaan. Vaikka olisin miljonääri, tämä keltainen kaapu voisi olla lempiasusteeni. Pidän shoppailusta, mutta juuri koskaan en osta mitään itselleni, jos ei ole aivan pakko. Opinkohan milloinkaan shoppailemaan vain itseäni varten ?
Miten te muut miellätte pukeutumisen ja vaateostokset? Tiedän että yleensä vaateostoksilla viihdytään, ja mielikuvitusta kiehtoo, mitä ihania asujen kokonaisuuksia saakaan hyvällä maulla loihdituksi omaan karderoopiinsa. Ostokset on toiveiden täyttymyksiä ja saavat naiset innostumaan ja hyväksymään ulkonäkönsä. Odotan päivää, milloin voisin iloita vaatteiden ostamisesta. Minun kohdallani kyse ei ole yksin laihtumisesta, vaan jostain laajemmasta pulmasta, itsensä hyväksymisestä.
Älkää käsittäkö väärin, tarvitsen esimerkkejä, miten oppia peittämään pömppömahaani tai mustia silmänalusiani. Tarvitsen vertaistukea teiltä, jotka olette onnistuneet löytämään jotain kivaa päällepantavaa peitoksi pienille virheillenne. Minullakin on varastossa pari ohjetta, joista joskus aion kirjoittaa.
http://www.arlainst.fi/nettipeili/siisteystesti.htm
Tekstit
